Havukasvit

Bonsai 150/175 (Larix)

Bonsai 175/200 (Larix)

Bonsai C 230 150/175 (Taxus bacc.Summergold)

Euroopanmarjakuusi 40/50 (Taxus bacc. Summergold)

Arkana kasvina muodostaa yleensä pensasmaisen kasvuston.

Harmaapihta 100/125 (Abies Concolor)

Sinivihreät, 50-60 mm pitkät, käyrät neulaset. Oksat kasvavat lähes vaakasuoraan. Suhteellisen lyhytikäinen.

Hernesypressi 25/30 (Chamaecyparis pis. Filifera nana)

Tiheä pensas. Nauhamaisesti riippuvia pikkuoksia. Kivikkoryhmiin. Pallomainen kasvutapa.

Hernesypressi 25/30 (Chamaecyparis pis. Sungold)

Hernesypressi 50 cm (Chamaecyparis pis. Filifera nana)

Tiheä pensas. Nauhamaisesti riippuvia pikkuoksia. Kivikkoryhmiin. Pallomainen kasvutapa.

Hernesypressi 50 cm (Chamaecyparis pis. Sungold)

Hopeakuusi 125/150 (Picea pung. Erich Frahm)

Hopeakuusi 60/80 (Picea pung.Super Blue Seedlink )

Irlanninkataja 125/150 (Juniperus comm. Hibernica)

Erittäin kapea ja pystykärkinen pylväskataja. Vettä läpäisevä.

Irlanninkataja 80/100 PB (Juniperus comm.Hibernica)

Japaninmarjakuusi 50+ (Taxus cuspidata Nana)

Japaninmarjakuusen kääpiömuoto. Lyhyet ja jäykät yläviistoon siirottavat oksat. Epäsäännöllisen muotoinen.

Japaninmarjakuusi 60/80 (Taxus cuspidata)

Kasvutavaltaan leveä, pensasmainen. Neulaset tummanvihreät, lyhyet. Sietää leikkausta ja muotoilua. Marjat punaiset, myrkylliset.

Kanadanhemlokki 100/125 (Tsuga canadensis)

Latvus leveän kartiomainen. Neulanen 0,8-1,8 cm pitkä, litteä, alapinnalla 2 kapeaa ilmarakojuovaa. Käpy 1,5-2 cm, leveän luumunmuotoinen.

Kanadanhemlokki 150/175 (Tsuga canadensis)

Latvus leveän kartiomainen. Neulanen 0,8-1,8 cm pitkä, litteä, alapinnalla 2 kapeaa ilmarakojuovaa. Käpy 1,5-2 cm, leveän luumunmuotoinen.

Kartiomarjakuusi 30/40 (Taxus media Densiformis)

Kasvutavaltaan leveä, pensasmainen.

Kartiomarjakuusi 40/50 (Taxus media Hillii)

C 3 Kapea,hidas- ja tiheäkasvuinen. Ei tee marjoja. Sopii aitoihin. Kestää leikkausta.

Kartiomarjakuusi 60/80 (Taxus media Hillii)

C 5 Kapea,hidas- ja tiheäkasvuinen. Ei tee marjoja. Sopii aitoihin. Kestää leikkausta.

Kartiomarjakuusi 80/100 (Taxus media Hicksii)

Kasvutavaltaan kapea, pylväsmäinen neulaset tummanvihreät.

Kartiosinikuusi 80/100 (Picea gl. Sander”s Blue)

C 7,5 Picea glauca ‘Conican’ sininen muunnos. Kestävämpi kevätauringolle.

Kartiosinikuusi 80/100 C15 (Picea gl. Sander”s Blue)

C 15 Picea glauca ‘Conican’ sininen muunnos. Kestävämpi kevätauringolle.

Kartiotuija 100/125 (Thuja occ.Holmstrup )

Kartiotuija 120/140 C 12 (Thuja occ. Brabant)

Hyvin talven kestävä, nopea kasvuinen, kaunis tummanvihreä, sopii aidaksi/aidanteeksi tai yksittäin. Vaatii lannoitusta keväisin.

Kartiotuija 140/160 PB (Thuja occ. Brabant)

C 4 Hyvin talven kestävä, nopea kasvuinen, kaunis tummanvihreä, sopii aidaksi/aidanteeksi tai yksittäin. Vaatii lannoitusta keväisin.

Kartiotuija 160/180 DP (Thuja occ. Brabant)

Hyvin talven kestävä, nopea kasvuinen, kaunis tummanvihreä, sopii aidaksi/aidanteeksi tai yksittäin. Vaatii lannoitusta keväisin.

Kartiotuija C 5 80/100 (Thuja occ. Brabant)

Hyvin talven kestävä, nopea kasvuinen, kaunis tummanvihreä, sopii aidaksi/aidanteeksi tai yksittäin. Vaatii lannoitusta keväisin.

Kartiotuija runko 110 cm (Thuja occ. Brabant)

Hyvin talven kestävä, nopea kasvuinen, kaunis tummanvihreä, sopii aidaksi/aidanteeksi tai yksittäin. Vaatii lannoitusta keväisin.

Kartiovalkokuusi 100/110 (Picea glauca Conica)

Kartiomainen, tasainen ja tuuhea. Arka kevätauringolle. Yleinen Etelä-Suomessa.

Kartiovalkokuusi 40/50 (Picea glauca Conica)

Kartiomainen, tasainen ja tuuhea. Arka kevätauringolle. Yleinen Etelä-Suomessa.

Kartiovalkokuusi 60/80 (Picea glauca Conica)

Kartiomainen, tasainen ja tuuhea. Arka kevätauringolle. Yleinen Etelä-Suomessa.

Kartiovalkokuusi 90/100 (Picea glauca Conica)

Kartiomainen, tasainen ja tuuhea. Arka kevätauringolle. Yleinen Etelä-Suomessa.

Koreanpihta 100/125 (Abies Koreana)

Sinivihreät, 50-60 mm pitkät, käyrät neulaset. Oksat kasvavat lähes vaakasuoraan. Suhteellisen lyhytikäinen.

Kotikataja 60/80 (Juniperus communis)

Kotikataja 80/100 (Juniperus communis)

Kultakuusi 100/125 (Picea abies Aurea)

Hidaskasvuinen. Keväällä uudet vuosikasvaimet keltaiset, muuttuen kasvukaudella vihreiksi metsäkuusen näköiseksi.

Kultakuusi C 5 40/50 (Picea orientalis Aureospicata)

Kultatuija 100/125 (Thuja occ. Yellow Ribbon)

Kasvutavaltaan kartiomainen, tiheä. Neulaset kullankeltaiset. Sietää kevätaurinkoa hieman paremmin kuin vihreät tuijat.

Kultavuorimänty 35/40 (Pinus mugo Ophir)

C 15

Kultavuorimänty C 30 40/50 (Pinus mugo Winter Gold)

Kynäkataja 30/40 (Juniperus virg. Grey Owl)

Oksat kasvavat viistosti ylös vaakasuoraan muodostaen pensaasta leveän.

Kääpiöhemlokki 30/40 (Tsuga can. Jeddloh)

Neulaset eivät pistele. Nauriinmuotoinen pensas. Haarat vaakasuoria. Sivuhaarat siirottavia ja lyhyitä.

Kääpiöjapaninsypressi 40/50 rung. (Chamaecyparis o.Nana Aurea)

Kääpiökataja 30/40 (Juniperus comm. Green Carpet)

Erittäin matala ja tiheä maanpeitekataja. Vettä läpäisevä.

Kääpiökataja 30/40 (Juniperus comm. Repanda)

Kasvutavaltaan maanmyötäinen. Neulaset kauniin tummanvihreät. Kestävä. Vettä läpäisevä.

Kääpiökataja 40+ stk (Juniperus comm. Green Carpet)

Erittäin matala ja tiheä maanpeitekataja. Vettä läpäisevä.

Kääpiökoreanpihta 50/60 (Abies koreana Oberon)

Pyramidimainen. Neulaset alta hopeanharmaat ja kääntyneet ylöspäin niin, että alapinta näkyy. Siniset tylpät kävyt.

Kääpiömustakuusi 70/80 (Picea mariana Nana)

Kääpiöpalsamipihta C 7,5 30/40 (Abies balsamea Nana)

Kääpiöpihta 30/40 (Abies concolor Compacta)

Kääpiöserbiankuusi 40/50 DP (Picea omorika Nana)

Leveän kartiomainen, tiheä. Pienet, kiiltävät ja sinimustat kävyt.

Kääpiöserbiankuusi 60 cm rung. (Picea omorika Nana)

C 35 Leveän kartiomainen, tiheä. Pienet, kiiltävät ja sinimustat kävyt.

Kääpiöserbiankuusi C 13 40/50 (Picea omorika Nana)

C 13 Leveän kartiomainen, tiheä. Pienet, kiiltävät ja sinimustat kävyt.

Kääpiövalkokuusi 30/40 (Picea abies Alberta Globe)

Kasvutavaltaan pallomainen, tuuhea, neulaset 6-9 mm pitkiä.

Kääpiövuorimänty 20/25 (Pinus mugo Mops)

Tiheäoksainen, pallomainen kääpiövuorimäntylajike. Käyttö kuten kääpiövuorimännyllä.

Kääpiövuorimänty 25/30 (Pinus mugo Pumilio)

C 3 Pysyvät pieninä, mutta kasvua voi hillitä leikkaamalla vuosikasvaimia juhannuksen aikoihin. Kivikoissa, ruukuissa ja rinneistuksissa.

Kääpiövuorimänty 30/40 (Pinus mugo Pumilio)

C 5 Pysyvät pieninä, mutta kasvua voi hillitä leikkaamalla vuosikasvaimia juhannuksen aikoihin. Kivikoissa, ruukuissa ja rinneistuksissa.

Kääpiövuorimänty 40/50 (Pinus mugo Pumilio)

C 7,5 Pysyvät pieninä, mutta kasvua voi hillitä leikkaamalla vuosikasvaimia juhannuksen aikoihin. Kivikoissa, ruukuissa ja rinneistuksissa.

Kääpiövuorimänty rungolllinen 50 cm (Pinus mugo Varella)

Laakakataja 20/25 (Juniperus hor. Golden Carpet)

Laakakataja 25/30 C 3 (Juniperus comm. Hornibrookii)

Neulaset talvella ruskehtavat. Kasvutapa koheneva. Vettä läpäisevä.

Laakakataja 30/40 (Juniperus hor. Prince of Wales)

Tiheäkasvuinen maanpeitekataja, neulaset tummanvihreät

Laakakataja 50/60 (Juniperus conf. Schlager)

Lawsoninsypressi 30 cm (Chamaecyparis l. Bregeon)

Pysty, tiivis, pylväsmäinen. Havut sinertäviä, muuttuvat myöhemmin harmaansinisiksi.

Lehtikuusi 120 cm (Larix kaempferi Puli)

C 15

Lehtikuusi 120 cm (Larix kaempferi Puli)

C 24

Lehtikuusi 150 cm (Larix kaempferi Stiff Weeper)

C12

Lehtikuusi 150 cm (Larix kaempferi Stiff Weeper)

C 7,5

Lehtikuusi 175/200 (Larix Sibirica)

Suorarunkoinen, pitkäoksainen puu. Neulaset keväällä hennon-, kesällä kirkkaanvihreät. Syysväri keltainen. Soveltuu leikattavaksi aidaksi.

Lehtikuusi 250/300 (Larix Sibirica)

Suorarunkoinen, pitkäoksainen puu. Neulaset keväällä hennon-, kesällä kirkkaanvihreät. Syysväri keltainen. Soveltuu leikattavaksi aidaksi.

Lännen Douglaskuusi 125 + (Pseudotsuga menziesii)

Lännenhemlokki 100/125 (Tsuga heterophylla)

Latvus kapean kartiomainen. Eri pituiset (vaihtelu 6-20 mm) havut kampamaisesti sivuille ja ylös siirottavia.

Lännenpihta 100/125 (Abies lasiocarpa)

Makedonianmänty 125/150 (Pinus Peuce)

Kasvutapa leveän kartiomainen, vanhana ovaali. Kävyt suuret, pitkät ja koristeelliset, valuttavat pihkaa. Pitkät neulaset. Terve, pitkäikäinen puu. Puisto-ja yksittäispuuna.

Maljakataja 30/40 (Juniperus hor.Andorra Compact)

Kasvutavaltaan maanmyötäinen, tuuhea, hieman kohoava, keskeltä maljamainen maanpeitekataja. Violettiin vivahtava talviväri. Kestävä. Vettä läpäisevä.

Marjakuusi 30/40 C3 (Taxus media Densiformis)

Kapea,hidas- ja tiheäkasvuinen. Ei tee marjoja. Sopii aitoihin. Kestää leikkausta.

Marjakuusi 40/50 (Taxus bacc. Repandens)

Marjakuusi 40/50 (Taxus media Farmen)

Metsäkuusi 100/125 (Picea abies)

Perinteinen tummanvihreäneulasinen metsäkuusi. Käyttö yksittäispuuna ja leikattavassa kuusiaidassa.

Metsäkuusi 100/125 (Picea abies )

Perinteinen tummanvihreäneulasinen metsäkuusi. Käyttö yksittäispuuna ja leikattavassa kuusiaidassa.

Metsäkuusi 125/150 (Picea abies )

Perinteinen tummanvihreäneulasinen metsäkuusi. Käyttö yksittäispuuna ja leikattavassa kuusiaidassa.

Metsäkuusi 150/175 (Picea abies )

Perinteinen tummanvihreäneulasinen metsäkuusi. Käyttö yksittäispuuna ja leikattavassa kuusiaidassa.

Metsäkuusi 40/50 (Picea abies)

Perinteinen tummanvihreäneulasinen metsäkuusi. Käyttö yksittäispuuna ja leikattavassa kuusiaidassa.

Metsäkuusi 50/60 (Picea abies)

Perinteinen tummanvihreäneulasinen metsäkuusi. Käyttö yksittäispuuna ja leikattavassa kuusiaidassa.

Metsäkuusi 60/80 (Picea abies)

Perinteinen tummanvihreäneulasinen metsäkuusi. Käyttö yksittäispuuna ja leikattavassa kuusiaidassa.

Metsäkuusi 80/100 (Picea abies )

Perinteinen tummanvihreäneulasinen metsäkuusi. Käyttö yksittäispuuna ja leikattavassa kuusiaidassa.

Metsämänty 125/150 (Pinus sylvestris)

USuomen yleisin havupuu. Hyvä tuki monille voimakkaille köynnöksille. Karsiutuu altapäin varjossa. Latvus päästää läpi valoa.

Metsämänty rungollinen 100 cm (Pinus sylvestris)

Suomen yleisin havupuu. Hyvä tuki monille voimakkaille köynnöksille. Karsiutuu altapäin varjossa. Latvus päästää läpi valoa.

Metsämäny 125/150 (Pinus sylvestris)

Mustakuusi 100/125 (Picea mariana)

Mustakuusi 125/150 (Picea mariana)

Pallohopeakuusi C35 50/60 (Picea pung.Glauca Globosa)

Kasvutavaltaan aluksi leveän kartiomainen, vanhetessaan pallomainen. Neulaset pistävät. Sopii kivikkoryhmiin avoimelle paikalle.

Pallokuusi 70/80 (Picea abies Ohlendorffi)

C 7,5 Nuorena pallomainen myöhemmin leveän kartiomainen, hidas- ja tiheäkasvuinen kääpiökuusi.

Pallotuija 30 + (Thuja occ. Mirjam)

C 7,5

Pallotuija 30/40 C 5 (Thuja occ. Danica)

Hidas- ja tiheäkasvuinen, säännöllisen pallomainen, neulaset kirkkaanvihreät.

Pallotuija 35/40 (Thuja occ. Tiny Tim)

Pallotuija C 10 50/60 (Thujam occ. Mr.Bowling Ball)

Pallotuija C 5 30/40 (Thuja occ. Golden Globe)

Pallotuija C 5 30/40 (Thuja occ. Little Champion)

Erittäin tiheä pieni pallotuija. Sopii perennaryhmiin ja kivikkoryhmiin.

Pallotuija Danica C 7, 5 30/40 (Thuja occ.Danica)

Pensassembra 40/50 (Pinus pumila Glauca)

C 5 Hidaskasvuinen,leveän pallomainen. Neulaset pitkiä, kierteisiä, viiden kappaleen nipuissa. Yksittäis- ja suojapensaana.

Pesäkuusi 30/40 (Picea abies Nidiformis)

Leveän pallomainen, päältä laakea, hidaskasvuinen havupensas.

Pikkupilarikataja 80/100 (Juniperus comm. Sentinel)

Pilarikataja 150/175 (Juniperus comm. Suecica)

Kasvutavaltaan pilarimainen, tuuhea- ja tiheäkasvuinen kotikatajan muunnos. Oksat nuokkuvat kärjistään.

Pilarikataja 80/100 (Juniperus comm. Suecica)

Kasvutavaltaan pilarimainen, tuuhea- ja tiheäkasvuinen kotikatajan muunnos. Oksat nuokkuvat kärjistään.

Pilarimarjakuusi 100/120 (Taxus bacc.Fastig. Robusta)

Pilarimarjakuusi 100/125 (Taxus bacc. Fastig. Aurea)

Pilarimänty 80/100 (Pinus syl. Fastigiata)

C 45

Pilarisinikuusi 125/150 (Picea pung.Iseli Fastigiate)

Kapea- ja tiheäkasvuinen, säännöllisen pilarimainen. Pistävät neulaset. Sopii hyvin kivikkoryhmiin.

Pilarisinikuusi 80/100 C 25 (Picea pung. Iseli Fastigiate)

C 7,5 Kapea- ja tiheäkasvuinen, säännöllisen pilarimainen. Pistävät neulaset. Sopii hyvin kivikkoryhmiin.

Pilarituija 100/125 (Thuja occ. Pyramidalis Compacta)

Rohtokataja 25/30 (Juniperus sabina Tamariscifolia)

Rohtokataja 30/40 (Juniperus Sabina )

Leveäkasvuinen, kaartuvaoksainen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät.

Rohtokataja 40/50 (Juniperus Sabina)

Tyynymäinen, erittäin tiheä, oksat kasvavat sivuillepäin ja vanhemmiten kasvaa keskiosasta vanhojen versojen päälle.

rung. C 25 100/110 (Thuja occ. Brabant)

Sembramänty 125/150 (Pinus Cembra)

Kasvutavaltaan tuuhea, oksat tanakat. Neulaset pitkät n. 10 cm, viiden kappaleen nipuissa. Paksut 6-13 cm pitkät kävyt.

Serbiankuusi 125/150 (Picea omorika)

hollanti Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin ilmansaasteita. Neulasten alapuolella 2 vaaleaa ilmarakojuovaa. Oksien kärjet ylöspäin taipuneet. Suomen eniten käytetty koristekuusi.Sinimustat 4-6 cm kävyt.

Serbiankuusi 150/175 (Picea omorika)

hollanti Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin ilmansaasteita. Neulasten alapuolella 2 vaaleaa ilmarakojuovaa. Oksien kärjet ylöspäin taipuneet. Suomen eniten käytetty koristekuusi.Sinimustat 4-6 cm kävyt.

Siilikuusi 30/35 C 5 (Picea gl. Echiniformis)

Kasvutavaltaan pallomainen, hyvin hidaskasvuinen kääpiömuoto.

Siilikuusi 30/35 C 7,5 (Picea gl.Echiniformis )

C 35Picea glauca ‘Conican’ sininen muunnos. Kestävämpi kevätauringolle.

Sinikataja 25/30 (Juniperus sguam. Blue Star)

C 3

Sinikataja 30/40 (Juniperus sq.Holger)

Sinikataja 30/40 (Juniperus squam. Blue Carpet)

Tiheä pensas. Nauhamaisesti riippuvia pikkuoksia. Kivikkoryhmiin. Pallomainen kasvutapa.

Sinikataja 30/40 (Juniperus squam. Meyeri)

Kasvutavaltaan tuuhea ja leveä. Haarat pystyjä, harottavia, kärjistään nuokkuvia.

Sinikataja 50+ (Juniperus squam. Blue Star)

C 15 Pieni epäsäännöllisen pallomainen, tiheä.

Sinikuusi 125/150 C 55 (Picea pung. Oldenburg)

Sinilaakakataja 25/30 (Juniperus hor. Wiltonii)

Maanmyötäinen kasvutapa. Kestävä. Kivikoihin, rinteisiin ja muurien reunoille.

Siperianpihta 125/150 (Abies Sibirica)

Neulaset heleänvihreät taipuisat 12-25 mm. Kapea- ja tiheäkasvuinen, pitkä latvus.Aloittaa kasvun varhain keväällä, jolloin paleltuu herkästi. Eräs kestävimpiä meillä menestyvistä havupuista. Menestyy paremmin sisämaassa, kuin rannikolla.

Surukuusi 80/100 (Picea abies Inversa)

Tarhakataja 30/40 (Juniperus chin. Blue Alps)

Pystykasvuinen, kauniin sininen.

Tarhakataja 30/40 C 5 (Juniperus pf.Old Gold)

Timanttituija 120/140 (Thuja occ. Smaragd)

Tuuhea- ja hillittykasvuinen. Väri kauniin kirkkaanvihreä. Soveltuu myös aitoihin.

Timanttituija 140/160 PB (Thuja occ. Smaragd)

Tuuhea- ja hillittykasvuinen. Väri kauniin kirkkaanvihreä. Soveltuu myös aitoihin.

Timanttituija 180/200 DP (Thuja occ. Smaragd )

Timanttituija 80/100 (Thuja occ. Smaragd)

Tuuhea- ja hillittykasvuinen. Väri kauniin kirkkaanvihreä. Soveltuu myös aitoihin.

Timanttituija C 4 80/100 (Thuja occ. Smaragd)

C 4 Tuuhea- ja hillittykasvuinen. Väri kauniin kirkkaanvihreä. Soveltuu myös aitoihin.

Timanttituija runko 60 cm (Thuja occ. Smaragd)

C 7,5 Tuuhea- ja hillittykasvuinen. Väri kauniin kirkkaanvihreä. Soveltuu myös aitoihin.

Timanttituija runko C 25 90/100 cm (Thuja occ. Smaragd)

Tuuhea- ja hillittykasvuinen. Väri kauniin kirkkaanvihreä. Soveltuu myös aitoihin.

Timanttiuija multi C90 150/175 (Thuja occ .Smaragd)

Tuivio 30/40 (Microbiota decussata)

Matala, peittävä, monikäyttöinen, terve ja kestävä havu. Neulaset vihreät, talviväri punaruskea.

Vuorimänty C 12 30/40 (Pinus mugo Varella)